Kutsumattomat kasvivieraat
Kesä. Aurinko lämmittää auton ikkunan läpi kuumana porottaen. Sivuikkunasta avautuu vehreä peltomaisema, jonka reunuksella kukkii smaragdin väreissä hohtava henkäisevän kaunis kukkameri.
Tämä komeakukkainen tien vieruksia ja niittyaukeita koristava kaunokainen on kuitenkin haitallisiin vieraslajeihin kuuluva komealupiini. Monet meistä ovat ihastelleet ohiajaessaan upeita lupiinipeltoja tien vieruksilla, mutta ne ovat nimenomaan sitä; yksilajisia peltoja, jotka aggressiivisella leviämisellään syrjäyttävät muut kotoperäiset kasvi- ja hyönteislajit piennarniityiltä ja muokkaavat karujen pientareiden maastoa rehevöittäen kasvualustaa.
Entä sitten, voisi miettiä, kukkiihan lupiinikin ja tarjoaa näin ravintoa pölyttäjille. Kukkii toki, mutta vain lyhyen aikaa. Monilajisilla niityillä kasvien kukinta ajoittuu keväästä pitkälle syksyyn asti. Lupiini sen sijaan kukkii melko lyhyen aikaa kesä-heinäkuussa, jättäen jälkeensä tertun ruskeita siemenpalkoja.
Lupiini ei myöskään ole pölyttäjien paratiisi. Komealupiinin siitepöly on joillekin pölyttäjille suorastaan haitallista, eivätkä kasvinosat sovi ravinnoksi niittyjen päiväperhospopulaatioiden toukille. Pölyttäjille komealupiinista on siis jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Puutarhojen kaunistuksista riesaksi
Vieraslajeiksi luokitellaan ne lajit, jotka ovat levinneet alueelle ihmisen toiminnan avustamana, joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Suomessa kansallisella tasolla haitalliseksi vieraslajiksi on nimetty tällä hetkellä yhdeksän kasvilajia. Useat luonnossamme haitalliset ja sitkeästi leviävät vieraslajit on tuotu aikoinaan puutarhojemme koristeiksi, osa myös rehukasveiksi. Värikkäiden ja suurten kukintojen kauneutta puutarhoissa on vaikea kieltää, mutta moni vieraslaji ei tyydy kaunistamaan puutarhaa, vaan leviää pihoilta yhä kauemmaksi luontoon syrjäyttäen monia alkuperäisiä lajeja ja köyhdyttäen luonnon monimuotoisuutta.
Kookkaat kasvit ja näyttävät kukinnot ovat nostaneet monet vieraslajit puutarhojen kestosuosikeiksi. Komealupiinin lisäksi esimerkiksi jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu ovat olleet puutarhojemme suosittuja koristekasveja. Vieraslajien hallitsemattomaan leviämiseen ja torjunnan haasteellisuuteen on herätty vasta myöhemmin, kun Suomen luonnolle vieraiden kasvilajien haitat ovat nousseet esille. Nykyään tiedetäänkin, että komeiden kukintojen takana on viheliäs torjuttava, joka aiheuttaa vaaraa kotimaisille eliölajeille, terveydelle ja asumisviihtyvyydelle.
Yhä enemmissä määrin havahdutaan myös suoriin haittoihin ihmisten toiminnalle: esimerkiksi vaikeasti hävitettävän jättiputken laaja esiintymä tontilla voi alentaa kiinteistön arvoa. Lisäksi kasvi on haitallinen käsiteltäessä, sen polttava kasvineste aiheuttaa palovamman kaltaisia iho-oireita. Laajat kurtturuusukasvustot puolestaan voivat muodostaa rannoille tiheikköjä, jotka haittaavat kulkemista ja virkistyskäyttöä. Jättipalsamin ja komealupiinin esiintymien on puolestaan havaittu tukahduttavan puiden taimia ja vaikeuttavan näin metsän uudistamista.
Palatkaamme lupiinipeltoon. Kauniit lupiinit ovat vahvasti osa myös oman lapsuuteni sielunmaisemaa ja ne herättävät lämpimiä tunteita, vaikka olenkin tietoinen niiden haitallisuudesta. Meidän tulisi kuitenkin miettiä, onko kauneus sellainen itseisarvo, jonka vuoksi olemme valmiit uhraamaan niin kovin paljon?
Tosiasia myös on, että komealupiinin hävittämisessä ei myöskään enää puhuta mielipideasiasta, vaan se on laissa säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön, pitää hallussa tai kasvattaa. Sama pätee myös muihin näyttäviin vieraslajiluetteloon nimettyihin kasveihin.
Tänä kesänä aion vähintään poimia lupiineja niiden varhaisessa kukkavaiheessa maljakkoon, ja hävittää ne huolellisesti sekajätteen joukossa. Näin saan nauttia niistä vielä hetken, mutta samalla päätän satojen sinnikkäiden siementen matkan.
Info
Suomessa kansallisesti merkitykselliset haitalliset vieraslajit (kasvit)
· alaskanlupiini Lupinus nootkatensis
· hamppuvillakko Jacobaea cannabifolia
· tarhatatar Reynoutria x bohemica
· japanintatar Reynoutria japonica
· sahalinintatar Reynoutria sachalinensis
· kanadanvesirutto Elodea canadensis
· komealupiini Lupinus polyphyllus
· kurtturuusu Rosa rugosa,ml.Rosa rugosaf. alba
· lännenpalsami Impatiens capensis
Sisällön ovat tuottaneet ympäristötarkastaja Anna Lilja ja ympäristöharjoittelija Linda Kuonanoja. Vieraslajitiedon lähteenä toimii Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä vieraslajit.fi -sivusto, joka sisältää monipuolisesti tietoa vieraslajeista, niiden tunnistamisesta ja lajikohtaisesta torjunnasta. Sivustolla voit myös ilmoittaa havaintosi vieraslajien esiintymistä ja tarkastella havaintokarttaa.
Lue blogista myös vieraskasvien hävittämisestä
1.6.2023
